Yleisurheilijat ry:n varapuheenjohtaja Kiira Väänänen on perehtynyt urheilijoiden kaksoisuraan omia kokemuksiaan laajemminkin. Tekstissään hän avaa aihetta niin henkilökohtaisella kuin yleisemmällä tasolla. Kiira on naisten moukarin U23 EM-pronssimitalisti vuodelta 2021.
Oletko koskaan miettinyt, mitä urheilijat tekevät vapaa-ajallaan? Moni ei uskoisikaan, mutta eivät ne kisakentillä mitaleita kahmivat mestarit pelkästään harjoituspaikoilla aikaansa saa kulutettua. Heidän päivänsä saattavat kulua aivan muissa ympyröissä, kuten esimerkiksi opiskelujen parissa. Jotkin huhut kertovat, että opintojen lisäksi monet näistä yksilöistä joutuvat käymään myös ihan ”oikeissa” töissä. Tähän tilanteeseen on kuulemma ajauduttu siksi, että esimerkiksi ”siitä rautapallon viskomisesta ei tuloja elämiseen tullutkaan”. Allekirjoittaneena voin todeta, että on vaikeaa löytää tasapainoa kaikkien näiden asioiden välille. Kaiken kukkuraksi olisi kiva pärjätä siinä omassa lajissakin.
Kaksoisura määritellään Olympiakomitean mukaan huippu-urheilemisen ja opiskelemisen yhdistämisellä tavalla, joka tukee urheilutulosten tekemistä. Tällaisen kaksoisuran aloittaminen oli itselleni todella helppo valinta, vaikka raskastakin välillä sen toteuttamisen kanssa on ollut. En ole kuitenkaan katunut päätöstäni, vaikka lisäksi esimerkiksi sijaisena tehdyt työt täyttävät kalenterini ”vapaa”-päivät niin hyvin, ettei arkena niin sanotusti tarvitse tylsyyteen uupua.
Edellisiin kappaleisiin sisältyi hieman ironiaa, mutta aiheita on syytä käsitellä vakavastikin. Suomessa kaksoisuran tukeminen voitaisiin nostaa nykyistäkin korkeammalle alustalle. Tein aiheeseen liittyen vuosi sitten kandiani varten pienen laadullisen tutkimuksen. Tutustuin aiheeseen sen myötä laajasti. Omaa pientä tutkimustani ei kannata liikaa yleistää, mutta myös laajempi tutkimuskenttä tukee sen havaintoja. Tulokset puolsivat kaksoisuran merkitystä urheilijoiden elämässä. Tutkielmani aineiston perusteella voidaan todeta, että huippu-urheilijoilla löytyy opiskelumotivaatiota korkeakouluopintoihin, vaikka opintojen suorittaminen ei välttämättä ajankäytännöllisesti ja prioriteetiltansa hyvän harjoituksen tekemistä voittanutkaan. Tutkimuksessa nousi esille se, miten oppilaitoksien kurssien vastuuopettajien asenne urheilua kohtaan vaikutti valtavasti siihen, millaista kohtelua urheilijat opinahjossaan saivat. Opettajien erilaiset suhtautumiset urheilijan opiskelemisen olivat siis todellakin eriarvoistavia. Valitettavasti olen kuullut myös tapauksesta, missä yliopiston professori pyysi opiskelijaa käymään ansaitsemansa edustuspaikan Olympialaisissa ”pois alta” ja jatkamaan uraa kisojen jälkeen pelkästään opiskelujen parissa.
Esimerkiksi Olympiakomitean ”Kehity huippu-urheilijaksi”-kirjan sanoma on, että urheilu-uran jälkeiseen elämään kannattaa valmistautua jo aktiiviuran aikana. Yleensä tällaisella valmistautumisella tarkoitetaan urheilua tukevaa opiskelua uran aikana. Siis sellaista, jollaiseksi Olympiakomiteakin kaksoisuran määrittää. Myös omassa tutkimuksessani opiskelua perusteltiin tulevaisuusperspektiivillä ja urheilun arvaamattomuudella. On sanomattakin selvää, että huippu-urheilijan arki voi muuttua hetkessä esimerkiksi loukkaantumisen seurauksena. Lisäksi urheilu-ura ei kenelläkään ole ikuinen ja toisenlaiset työt kutsuvat jokaista viimeistään viimeisen startin jälkeen. Siksi opiskelu urheilu-uran aikana on erittäin perusteltua. Jos kuitenkin tilanne on paikoin sellainen, että olympiaurheilijoita kehotetaan lopettamaan urheilu-uransa opiskeluja häiritsemästä, niin ollaan hyvin kaukana siitä tilanteesta, jossa opiskelu tukisi urheilemista.
Kaksoisura on parhaimmillaan perusteltua myös urheilullisesta näkökulmasta. Kansainvälisemmin tarkasteltuna voidaan todeta, että opiskelijoiden tuomien mitalien määrä Olympialaisissa on suuri. Esimerkiksi Australian maajoukkueessa vuonna 2012 Lontoossa joukkueen urheilijoista 40% olivat opiskelijoita samaan aikaan ja toivat maan saamista mitaleista jopa 63% kotiin. Toisin sanoen voidaan todeta, ettei homman toimiessa vaihtoehtoisesta urasta kilpaurheilun ohella ole suorituksen kannalta haittaa.
Miksi kansainväliselle huipulle tähtäävien urheilijoita tässä asiassa ei sitten tueta enemmän? Miksi urheilijoiden mahdollisuus toimivaan kaksoisuraan on kiinni siitä, miten yksittäiset opettajat sattuvat urheiluun suhtautumaan? Toistaiseksi en ole löytänyt selvää ja yksinkertaista vastausta tähän, mutta ainakin muutama tukija meille kaksoisuran suorittajille Suomesta löytyy. Urheiluakatemiatoiminnalla on tehty paljon hyvää työtä kaksoisuran kehittämisen eteen. Lisäksi myös URA-säätiö toimii Suomessa yhtenä kaksoisuran polkua suorittavan tukijana. Tämä Urheilijoiden Ammatinedistämissäätiö (URA) on perustettu Urho Kekkosen toimesta 1972 ja toimii edelleen kaksoisuraa suorittavien taloudellisena tukijana vuosittaisten stipendien avulla.
Loppujen lopuksi kaksoisuraa suorittavien urheilijoiden talous on hyvin pitkälti kiinni siitä, mitä he opintojensa ja urheilun välillä kerkeävät itse tienaamaan. Opiskelijoiden kassavirta Kansaneläkelaitoksen (KELA) saamista tuista on monelle elintärkeä, muttei varoja sieltä saa urheiluun liittyviin menoihin. Ja totta kai näiden lisäksi urheilija voi pyrkiä hankkimaan itselleen yhteistyökumppaneita, jotka parhaimmillaan voivat tukea urheilusta syntyvien menoerien kanssa. Mutta näiden tukijoiden saamisen vaikeus onkin sitten eri blogitekstin aihe. Kysymys siis kuuluukin, miten voisimme tukea tätä kaksoisuraa vielä enemmän?
LÄHTEET
Kalaja, S., Paananen, A., Lohisalo, M., Parikka, J., & Tast, L. (2020). Kehity huippu-urheilijaksi. Suomen Olympiakomitea.
Knapp, D. (2012). Performance of student-athletes at Olympic games. Australian university sport.
Olympiakomitea (2022): Urheilijoiden Ammatinedistämissäätiö. Ura-säätiö https://www.olympiakomitea.fi/uploads/2021/08/39759befopiskeluapurahan-myontamisperusteet-lukuvuodelle-2021-2022_ura.pdf (luettu 2.3 2023)
Väänänen, K. (2022). Yleisurheilun maajoukkueessa kilpailevien naisten opiskelumotivaatio korkeakouluopinnoissa. Jyväskylän Yliopisto.
Haluatko kirjoittaa urheilijan arjesta tai urheilijan asemasta? Ota yhteyttä tuomas.rouvali@yleisurheilijatry.fi